Rohkea. Sydämellinen. Aikaansaava. Eloisa. Tehokas. Luotettava. Muun muassa näillä sanoilla tukijani kuvailivat minua aluevaalien kynnyksellä. Ne myös kuvaavat vahvuuksiani päättäjänä. 

​

Olen politiikassa tekemässä vastuullista muutosta. 

 

Hyvä yhteiskunta kannattelee sekä ihmistä että ympäristöä. Ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tulee olla päätöksenteon lähtökohtia. Pitämällä huolta ihmisten ja luonnon hyvinvoinnista, pidämme huolta tulevaisuudesta. Jos emme onnistu ilmastokriisin pysäyttämisessä, ei jäljelle jää mitään.

 

Talouden tulee toimia ihmisten hyvinvoinnin ja maapallon kantokyvyn turvaamiseksi, ei niitä vastaan. Korotetaan ympäristö- ja kulutusveroja ja leikataan ilmastolle haitallisista yritystuista. Alennetaan pieni- ja keskituloisten työn verotusta. Ihmisten hyvinvointia lisätään eriarvoisuutta vähentämällä. Sosiaaliturvan tulee kannatella, ei kyykyttää. Tarvitsemme uudistuksen, joka vastaa myös monipuolistuvan työelämän tarpeisiin. Perustulon. 

​

Osaamisen vahvistaminen on kestävän tulevaisuuden perusta. Koulutukseen ja kasvatukseen panostaminen on aina sijoitus tulevaisuuteen, jolla synnytetään osaamista, luodaan hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta. Työrauha opettajille, oppimisrauha lapsille ja nuorille. Opiskelijan tulee saada opiskella, ei uuvuttaa itseään ja kasvattaa velkaa – ei henkistä, eikä taloudellista. Vihreää siirtymää vauhdittavilla TKI-panostuksilla luodaan suomalaisia menestystarinoita niin korkeakouluyhteisöissä kuin yrityksissäkin.

​

Yrittäjyys synnyttää innovaatiota ja työtä Suomeen. Yli 90 % suomalaisista yrityksistä on mikroyrityksiä, ja näistä valtaosassa yritetään yksin. Silti yksinyrittäjät ovat yhä haavoittuvassa asemassa, kevytyrittäjänä itsensä työllistävistä puhumattakaan. Palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistämistä on edelleen helpotettava, ja työttömyysturvan on vastattava ihmisten tarpeita monimuotoisessa työelämässä ja sen eri vaiheissa. 

​

Kulttuuri ja luovat alat elävät itsensä työllistäjistä, järjestöistä ja kollektiiveista. Luovilla aloilla on merkittävä taloudellinen ja työllistävä vaikutus niiden kulttuurisen itseisarvon lisäksi. Kulttuuri ja taide lisäävät tutkitusti ihmisten osallisuutta, vahvistavat demokratiaa ja tuottavat hyvinvointia. Kulttuurilla on paitsi tehtävänsä historian säilyttäjänä ja nykyhetken tulkitsijana, myös vahva rooli tulevaisuuden rakentajana. Kulttuuribudjetti on vihdoin ja viimein nostettava prosenttiin valtion talousarviosta. ​