Esitys korkeakoulujen lukukausimaksuista on lyhytnäköinen ja vastuuton

Julkaistu Satakunnan Kansassa 14.12.2022.

Valtiovarainministeriö on muistiossaan esittänyt toimia julkisen talouden vahvistamiseksi. Yhtenä esityksenä on lukukausimaksujen käyttöönotto korkeakouluissa sidottuna opintotukijärjestelmän uudistamiseen.

On vaikea keksiä lyhytnäköisempää vaihtoehtoa säästöjen hakemiseksi kuin koulutuksen saavutettavuuden heikentäminen. Valtiovarainministeriö on todennut, että lukukausimaksut voisivat nopeuttaa opintojen aloittamista ja etenemistä. Ajatus on arjesta irrallinen.

Edes leikittely ajatuksella lukukausimaksuista on vastuutonta.

Moni korkeakouluopiskelija elää köyhyysrajalla ja sen alapuolella. Tälläkin hetkellä opiskelija rahoittaa opiskelunsa kolmella tavalla samanaikaisesti: opintorahalla ja -lainalla sekä opintojen ohella töissä käymällä. Lähes 40 % opiskelijoista kertoo työssäkäynnin haittaavan opintojen edistymistä (KOTT 2021). On tuki, jonka tulisi mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu. Se ei riitä, joten loput katetaan lainalla. Sekään ei riitä, joten on käytävä töissä. Kierre on valmis.

Samaan aikaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Oireilun kasvu näkyy jo toisella asteella. Opiskelijat ovat siis kuormittuneempia kuin koskaan jo ennen kuin korkeakouluopinnot alkavat. Riittävä toimeentulo on myös mielenterveyskysymys. Taloudellinen paine opintoihin osallistumisesta on omiaan lisäämään pahoinvointia entisestään.

Valtiovarainministeriön esityksessä korkeakoulut saisivat päättää itse lukukausimaksujen perimisestä ja siitä, miten tuotot käytettäisiin. On kiistatonta, että korkeakoulut tarvitsevat lisää rahoitusta. Maltillisetkin lukukausimaksut olisivat askel kohti mallia, jossa opiskelijan ja hänen perheensä taloudellinen asema määrittelee nuoren tulevaisuuden.

Kehitys olisi päinvastainen siihen, mitä meillä ja maailmalla pidetään Suomen menestystarinana: koulutuksen maksuttomuutta ja sen saavutettavuutta taustasta riippumatta.

Lukukausimaksujen käyttöönotto todennäköisesti vauhdittaisi korkeakoulujen eriytymistä ”hyviin ja halpoihin kouluihin”. Tällä kehityksellä olisi myös merkittäviä alueellisia vaikutuksia. Jo nyt vetovoimaisimmat korkeakoulut ovat kasvukeskuksissa.

Edes leikittely ajatuksella lukukausimaksuista on vastuutonta. Sillä ei Suomen talous nouse eikä tulevaisuus pelastu. Sen sijaan ratkaisuja pitää löytää opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen, opiskelun edellytysten parantamiseen, aloituspaikkojen lisäämiseen, pääsykoeuudistuksen arviointiin ja muutoksiin sekä korkeakoulusta valmistumisen tukemiseen.

Korkea- ja tasalaatuisen, saavutettavan ja maksuttoman korkeakoulutuksen tulee olla Suomen menestystarina myös tulevaisuudessa.