• Laura Pullinen

Terve mieli on jokaisen oikeus

Julkaistu Satakunnan Vihreät ry:n vaalilehdessä 11.4.2019.


Joka kolmas lukiolainen kokee hukkuvansa koulutyöhön useammin kuin kerran viikossa ja joka kolmas on säännöllisesti huolissaan mielialastaan. Puolella korkeakouluopiskelijoista on masennuksen ja ahdistuksen oireita ja jatkuvia uupumuksen oireita. Jopa 40 %:lla nuorista aikuisista on ollut elämänsä aikana jokin mielenterveyshäiriö. Mielenterveyden häiriöistä puolet alkavat ennen 14 ikävuotta, 75 % ennen 24 ikävuotta.


Luvut ovat surullisia. Niiden takana on tuhansia nuoria aikuisia, tulevaisuuden rakentajia, joiden on päästävä avun pariin. Murtuneelle jalalle saa avun välittömästi, murtuneelle mielelle jopa kuukausien kuluttua. Tarvitaan lisää matalan kynnyksen palveluita ja ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. 


Mielenterveyden ongelmat koskettavat kaikkia väestöryhmiä, mutta erot ovat silti huomattavia esimerkiksi sukupuolten ja tuloluokkien välillä. Vain puolet mielenterveyshäiriöiden kanssa kamppailevista saavat apua. Yksityiselle vastaanotolle pääsee nopeasti, kun rahat siihen löytyvät omasta kukkarosta. Julkiselle puolelle jonotusajat ovat pitkiä, puhumattakaan odotusajasta, jonka palvelujen kela-korvaavuuden hakeminen voi kestää.


Lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ovat mielenterveysperusteisia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen masennus on yhä suurin yksittäinen syy. Yli puolet masennuksen vuoksi työkyvyttömiksi jäävistä on naisia, alle 24-vuotiaiden osuus mielenterveysperusteisissa työkyvyttömyyseläkkeissä on nousussa. Tilanne on kestämätön niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.


Aikainen avunsaanti on turvattava terapiatakuulla. Perusterveydenhuollossa on lisättävä mielenterveys- ja psykososiaalisia palveluita. Hoidon tarve tulee arvioida välittömästi ja hoidon tulee alkaa 28 päivän sisällä. Matalan kynnyksen hoitopolku voi alkaa myös koulusta – siksi mielenterveyspalveluihin on panostettava myös kouluterveydenhuollossa ja monialaista osaamista ja yhteistyötä oppilashuollossa on vahvistettava.


Mielenterveyteen panostaminen on panostamista tulevaisuuteen, talouteen ja työllisyyteen. On arvioitu, että jokainen masennuksen hoitoon sijoitettu euro tulee vähintään kolminkertaisena takaisin. Meidän on tehtävä sellaisia ratkaisuja, joilla saamme katkaistua mielenterveyshäiriöiden kasvun kierteen. Se ei tarkoita ainoastaan satsauksia mielenterveyspalveluihin, vaan se tarkoittaa myös panostusta perusterveydenhuoltoon, toimeentulon turvaamista ja koulutukseen satsaamista. Terapiatakuu-aloitteen tavoitteiden lisäksi seuraavalla hallituskaudella tulee laatia kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ja mielenterveysvaikutusten arviointia tulee lisätä päätöksenteossa.

38 views0 comments