KOLUMNI: Pormestarit, ministerit vai johtajat? Porilaisen pitää saada päättää

Kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 12.12.2019.

Historian painolasti on unohdettava, kun keskustellaan kaupungin johtamisjärjestelmästä. On erityisesti poliitikkojen tehtävä kyetä puntaroimaan ratkaisuja koko kaupungin edun ja kehittymisen kannalta - ei tämän hetkisen valtasuhteiden kautta. Sulle-mulle-politiikka on jätettävä historiaan, kun puntarissa on koko kaupungin ja seutukunnan tulevaisuuteen liittyvät ratkaisut. 

Johtamisjärjestelmästä puhuttaessa on helppo sortua keskusteluun nimistä - nykyisistä ja mahdollisista tulevista. Nimillä spekulointi on ymmärrettävää: se inhimillistää haastavaa keskustelua ja auttaa hahmottamaan vaihtoehtojen eroja. Nimillä leikkiminen on kuitenkin kokonaisuuden kannalta haitallista. Johtamisjärjestelmien arvioinnin tulee keskittyä järjestelmiin, ei nimiin tai puolueisiin.

Porilaiset ansaitsevat ajankohtaista tietoa paitsi nykyisen johtamismallin toimivuudesta myös vaihtoehdoista. Johtamisjärjestelmästä keskusteltaessa Porilla onkin näytön paikka: kaupunkilaiset on osallistettava näin suuren päätöksen edessä. Laajalle kuntalaiskeskustelulle on tilausta. Luottamus syntyy avoimuudesta ja toisin päin. 

Siinä missä poliittisten päättäjien ja puolueiden luottamus mitataan neljän vuoden välein kuntavaaleissa, tulisi porilaisilla olla oikeus mittauttaa myös kaupungin johdon luottamus tasaisin väliajoin. Tämän mahdollistaisi pormestarimalli. 

Pormestarimallin erityispiirteenä on sen vahva kytkös kuntademokratiaan. Kuntalain mukaan pormestari voidaan valita vaaleilla valittujen kaupunginvaltuutettujen joukosta. Tämä lisää kuntavaalituloksen painoarvoa. Voidaan myös olettaa, että kuntavaalien äänestysaktiivisuus nousee pormestarimallin myötä. Näin on käynyt esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella. 

Kaupungin johtoon ja päätöksentekoon on syystäkin kaivattu avoimuutta ja johdonmukaisuutta. Pormestarimallissa poliittiset virkanimitykset jäävät historiaan ja kaupungin johtohahmojen kokoonpano vastaa poliittisia valtasuhteita - siis on kaupunkilaisten äänestämän vaalituloksen mukainen. Demokratian toteutumisen ja poliittisen vallan jakautumisen kannalta oleellista on, että pormestarimalli on sellainen, jossa pormestarin lisäksi valitaan myös apulaispormestarit nelivuotiskaudeksi.

Pormestarimalli haastaa myös puolueet. Parhaassa tapauksessa pormestarimalli toimii kuntapoliittisen päätöksenteon kirittäjänä. Nelivuotiset pormestarikaudet eittämättä tsemppaavat puolueet ja poliitikot vatvomisen sijaan tekoihin. 

Poliittisten päättäjien tehtävänä on edistää demokratian toteutumista. Demokratiaa edistetään kaupunkilaisia osallistavalla, avoimella keskustelulla. Keskustelu johtamisjärjestelmästä ei saa jäädä suljettujen ovien taakse ja supinaksi kaupungintalon käytäville. Vain avoimuudella voidaan rakentaa kaupunkilaisten luottamusta kaupungin johtamiseen.