Pidetään huolta tulevaisuudesta – huolehditaan oppilashuollosta

Sote-uudistuksen myötä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lisäksi myös oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen. Näillä aikuisilla on merkittävä rooli lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistämisessä, ja sitä kautta perheiden tukemisessa.

Uudistus ei saa johtaa siihen, että koululaisten ja opiskelijoiden tärkeät tukipalvelut pirstaloituvat. Aikuisen palkanmaksajan vaihtuminen ei saa heijastua olosuhteiden heikentymiseen. Oppilashuollon vahva ammattitaitoinen henkilökunta tarvitsee tukea näiden yhteistyötä mahdollistavien rakenteiden luomisessa. Siirtymään tuleekin kiinnittää erityistä huomioita myös poliittisessa päätöksenteossa.

Kouluyhteisö kannattelee kaikkia. Yhteisössä on voima ottaa kiinni niistä lapsista ja perheistä, jotka ovat putoamisvaarassa jo ennen kun tilanteet kärjistyvät. Yhteisöllisellä opiskelijahuollolla on vahva ennaltaehkäisevä vaikutus. On kaikkien etu, mitä aiemmin lasten, nuorten ja perheiden haasteisiin tartutaan ja niitä ratkotaan.

Moniammatillinen yhteistyö siellä, missä lapset ja nuoret jo valmiiksi ovat, varmistaa sen, että apu on lähellä, kun sitä tarvitaan. Mitä vahvemmin sote-palvelut ovat osana kouluyhteisön arkea, sitä ripeämmin voimme auttaa lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Tutut kasvot koulun käytävällä lisäävät luottamusta ja helpottavat avun hakemista – olipa kyse sitten mielenterveydestä, tapaturmasta välitunnilla tai hammastarkastuksesta.

Yhä nuoremmat ovat huolissaan omasta mielenterveydestään ja yhä nuoremmat uupuvat. Kehitys on erittäin huolestuttava. Tukipalvelut on oltava riittävästi resursoituja, jotta avun saanti on mahdollisimman helppoa. Koulujen yhteydessä toimivien palvelujen lisäksi tulee selvittää etäpalvelujen mahdollisuutta keskusteluavun tarjoamiseen. Hyvinvointialueen matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut palvelevat kaikkia, myös lapsia ja nuoria. Palvelujen lisäksi kouluyhteisöissä on oltava osaamista mielenterveyttä tukevaan toimintaan. Tästä vastuussa on koko yhteisö – sekä kunnan että hyvinvointialueen toimijat.

Hyvinvoivia oppilaita ei ole ilman hyvinvoivia aikuisia. Myös oppilashuollon ammattilaisten rekrytoimisessa on isoja haasteita. Koulupsykologien rekrytointitilanne on vaikea, eikä meillä ole riittävästi ammattilaisia. Tämä on nähty viimeksi Porissa, jossa neljää avointa koulupsykologin tointa ei saatu täytettyä. Jonot ja tarve kasvavat, kaikki kärsivät – sekä apua odottavat lapset ja nuoret että kuormittuvat psykologit. Hyvinvointialueen tuleekin tehdä kaikkensa sen eteen, että saamme henkilöstövajeen paikattua myös oppilashuollossa.

Satakunnan hyvinvointialueella opiskelee yli 10 000 korkeakouluopiskelijaa, jotka ovat oikeutettuja YTHS:n palveluihin. Palvelut ovat kattavat, mutta eivät kaiken kattavat. Muun muassa erikoissairaanhoitoon korkeakouluopiskelijatkin ohjataan hyvinvointialueelle. Satakunnassa tulee pitää huolta saumattomasta yhteistyöstä YTHS:n kanssa, jotta hoitopolut ovat selkeät ja ennakoitavat. Hyvinvointialueen tarjoamat matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, maksuton ehkäisy ja saavutettavat sosiaalipalvelut palvelevat yhä myös opiskelijoita, jotka YTHS:n palvelujen piirissä ovat.

Hyvinvointialue palvelee tavalla tai toisella kaikkia satakuntalaisia lapsia nuoria. Panostukset heihin ovat panostuksia tulevaisuuteen. Ja tulevaisuus on kaikkien meidän vastuullamme.