• Laura Pullinen

KOLUMNI: Sivistys, kulttuuri ja kohtaaminen asuvat kirjastoissa

Kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 12.11.2020.


Satakunnan Kansa uutisoi (11.11.2020) Porin kaupungin rekrytointikiellon kurjistavasta vaikutuksesta kunnallisista palveluista yhteen merkittävimmästä – kirjastoihin. Pitkään jatkuneen aliresursoinnin seuraukset näkyvät nyt: sivukirjastot ovat liipasimella, koska riittävää henkilöstöresurssia ei ole.


Puuvillan pop up -kirjastoksi tarkoitettu toimipiste ja Ruosniemen kirjasto saavat seinät ympärilleen, kun Pohjois-Porin monitoimikoulu valmistuu. Samoin Käppärän kirjasto saa uuden elämän rakenteilla olevasta Vähärauman koulusta. Nämä päätökset on jo tehty. Uudet tilat voivat mahdollistaa uusia palveluita, mutta palveluita ei ilman henkilökuntaa toteuteta.


Ahlaisissa kirjasto tarvitsisi myös seinät, mutta seinät kaatuivat ennen kuin nousivatkaan, kun monitoimitaloa ei Ahlaisiin palveluverkkoratkaisussa päätetty rakentaa. Verkkopalvelujen laajentaminen, omatoimikirjaston perustaminen tai kirjastoautoreitin laajentaminen eivät täytä kirjastojen yhteiskunnallista tehtävää koko laajuudessa.


Kirjastolaki uudistui vuonna 2017. Uudistuneessa laissa kirjastojen yhteiskunnallinen merkitys korostui entisestään. Yleisen kirjaston tehtäviksi laissa määritellään pääsy aineistoihin ja kulttuurisisältöihin, monipuolisen kokoelman ylläpito, lukemisen ja kirjallisuuden edistäminen, tietopalvelu sekä tiedon hankinnan ja käytön tuki, tilojen tarjoaminen oppimiseen ja kansalaistoimintaan sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen. Puhumme lainkin nimessä koko yhteiskunnan kannalta ensiarvoisen tärkeistä asioista.


Kuten kaikessa päätöksenteossa, myös kirjastoja koskevassa, on tärkeää seurata tiettyjä avainlukuja – käyntejä, lainausmääriä ja lainattuja aineistoja. Kirjastoverkkoa tulee kehittää ja alueellista kattavuutta tulee tarkastella osin näiden tietojen perusteella. Tilastot eivät kuitenkaan kerro kirjastojen osalta koko totuutta.


Kirjasto on ainut paikka, jossa yhteiskuntaluokalla, varallisuudella, taustalla tai elämäntilanteella ei ole minkäänlaista merkitystä. Kirjaston ovet ja palvelut ovat kaikille avoimet. Kattavat ja riittävästi resursoidut kirjastopalvelut lisäävät kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja pitävät jokaisen kiinni yhteiskunnassa. Kirjastoissa piilee myös merkittävä alueellinen elinvoimatekijä. Esimerkkiä voidaan hakea vaikkapa Helsingin Oodista.


Kirjastojen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä on valtava. Yksien seinien sisällä voi hoitaa esimerkiksi päivittäisiä asioitaan yhteiskäyttöisten tietokoneiden ansiosta, kasvattaa osaamistaan opiskellen, lukea alueen uutiset ja osallistua tapahtumiin. Kirjasto mahdollistaa kohtaamisen ja vuorovaikutuksen läpi ihmiselämän.


Sivistys, kulttuuri ja kohtaaminen asuvat kirjastoissa. Mutta niiden turvaamiseksi kirjasto kaipaa sekä seinät että henkilökunnan. Ratkaisut ja resurssit on löydettävä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

4 views0 comments