KOLUMNI: Kumppanuudesta hyötyvät kaikki, mutta vaatimuksiakin saa olla

Julkaistu Satakunnan Kansassa 10.12.2020.

Yhteistyö on vaikea laji. Olipa kyseessä hankala tyyppi töissä, vastakkain asetetut puolueet tai kahden organisaation keskeinen kumppanuussopimus. Helposti käy niin, että toinen taivuttaa ja toinen taipuu – välillä myös syystä.

Kuluneena vuonna on uudistettu Porin kaupungin avustuskäytäntöjä. Vanha malli purettiin ja monitahoisessa yhteistyössä luotiin uusi malli, joka pitää sisällään niin yhteisöjen ”touhutonnit” kuin kymmenien tuhansien arvoiset kumppanuussopimukset. Uusi malli koeponnistetaan tulevana vuonna, kun avustukset ovat täydessä mitassaan haettavissa uudella tavalla.

Samaan aikaan sivistyslautakunta asetti lokakuussa työryhmän selvittämään Porin seudun kansalaisopiston, Porin Taidekoulun, Palmgren-konservatorion ja Pori Sinfoniettan toiminnan järjestämisen malleja. Työryhmään kuuluu niin luottamushenkilöitä kuin asiantuntija- ja vastuuvirkahenkilötä. Selvitysryhmän perustaminen kumpuaa toki säästötavoitteista, mutta se on myös tilaisuus perata läpi vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen kokonaisuutta – sisältäen sekä kaupungin oman toiminnan että koko paikallisen kentän. Parhaimmillaan tämä voi olla tilaisuus tehdä myös maakunnan laajuisia avauksia.

On todennäköisesti positiivista, että selvitystyö kaupungin omien toimintojen parissa sekä avustusuudistuksen käyttöönotto kulkevat osin limittäin. Kaupunki on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä itse tuotetut, kaupungin avustuksella tuotetut että täysin yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Kaikella on paikkansa kaupungissa nimeltä Pori – niin kaupungin vetovoiman kuin kuntalaisten hyvinvoinninkin näkökulmasta.

Haastavimmalla maaperällä ollaan, kun puhutaan kaupungin tukemista ja avustamista palveluista. Näiden palvelujen ja toimijoiden niiden takana tulee olla sellaisia, jotka täydentävät kaupungin omaa toimintaa, luovat uutta ja uusia näkökulmia sekä tuovat valinnanvapautta kuntalaiselle. Nämä elementit näkyvät myös kaupungin avustusuudistuksessa.

Avustuksen myöntäjänä kaupungilla on oikeus asettaa tavoitteita ja jopa vaatimuksia, ja siten velvollisuus seurata niiden toteutumista. Mitä laajemmasta yhteistyöstä on kyse, sitä suuremmin korostuvat vaatimusten ja seurannan suhde. Yhteistyö voi kirittää kumpaakin osapuolta, kaupunkia ja kumppania. Hyvästä kumppanuussuhteesta kumpikin hyötyy.

Kumppanuuksissa, avustuksissa ja yhteistyössä on yleensä pohjimmiltaan kyse rahasta. Taloudellisen kestävyyden lisäksi kaupungilla on oikeus ja velvollisuus vaatia yhteistyökumppaneiltaan kestävää toimintaa – yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamista, syrjimättömyyttä ja hyvän työnantajan toimintaperiaatteita. Suunnannäyttäjänä terveellisessä ja turvallisessa toimintakulttuurissa kaupungin on oltava itse.