• Laura Pullinen

KOLUMNI: Mielenterveyden edistäminen vaatii tekoja, ei voimaantumispuhetta

Julkaistu Satakunnan Kansassa 1.4.2021.


Helsingin Sanomat (30.3.2021) julkaisi aiemmin Sport-lehteen (2/2021) tehdyn haastattelun Annastiina Hintsasta. Haastattelussa Hintsa kertoo työuupumuksestaan, matkastaan kohti toipumista ja ultrajuoksun löytämisestä.


Hintsan tarina on yksi niin sanotuista mielenterveyden sankaritarinoista. Toipumista vakavasta työuupumuksesta ei suinkaan pidä vähätellä. Rohkeilla selviytymistarinoilla on merkityksensä mielenterveystabun murtamisessa.


Sama sankaritarina toistuu kuitenkin yhä kerta toisensa jälkeen: ”Uuvuin, mutta loin itseni uudelleen vahvempana. Vaikeuksien kautta voittoon.” Kun uupuneelle matka postilaatikolle voi olla liian pitkä, tuntuu selviytymistarina ultrajuoksuineen ja hengitysharjoituksineen lähinnä irvokkaalta. Vaatimustaso toipumiselle nousee entistäkin korkeammalle. Tarinankerronta ei vie mielenterveyskeskustelua enää eteenpäin.


Sankaritarinapuhe ei ole Hintsan eikä kenenkään muunkaan tarinansa jakaneen vika. Me haluamme olla voittajan puolella. Kun keskustelu uupumuksesta keskittyy yksilöiden selviytymistarinoihin, lipuvat uupumuksen syyt kauemmas keskustelusta – ja juuri niistä meidän pitäisi puhua.


Kouluterveyskyselyt osoittavat, että uupuminen alkaa jo peruskoulussa. Toiselle asteelle tultaessa lukiolaisista tytöistä 20 prosenttia tuntee uupumusta, pojista noin yhdeksän prosenttia (Kouluterveyskysely 2019). Uupuneiden tai uupumisriskissä olevien korkeakouluopiskelijoiden määrä on ollut kasvussa jo aikana ennen pandemiaa. Nyt tilanne on vieläkin hälyttävämpi.


Olemme tilanteessa, jossa jo valmiiksi uupumisriskissä olevat opiskelijat siirtyvät työelämään. Sairauslomien yleisin syy alle 35-vuotiaille ovat mielenterveyssyyt. Kaikilla uupuneilla tai uupumisriskissä olevilla ei ole työterveyden mahdollistamaa etuoikeutta hoitopolkuihin, eikä kaikilla mahdollisuudesta huolimatta ole voimavaroja tarttua niihin. Itsensätyöllistäjät ovat vieläkin haavoittuvammassa asemassa.


Mielenterveyden edistäminen ei ole sankaritarinoita, voimaantumispuhetta ja self helpiä. Se on välttämättömiä päätöksiä mielenterveyden edistämiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi. Terapiatakuu voidaan toteuttaa kunnissa. Matalan kynnyksen palvelut tulee olla saatavilla silloin, kun niitä tarvitsee. Kouluissa on varmistettava psykologien riittävyys ja vahvistettava sekä henkilökunnan että oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveystaitoja.


On kyse kansanterveyden kannalta kriittisestä kehityksestä, josta vastuuta ei voi jättää yksilöille. Kyse on rakenteista. Aikaa odottelulle ja tsemppipuheille ei enää ole.

20 views0 comments