Acerca de

Biodiversiteetti: Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Luontokatoa tapahtuu Suomessa etenkin metsissä.

​

C21-kaupungit: Suomen kasvu ja kehitys on riippuvainen kaupungeista. Hyvinvointialueuudistuksen myötä kuntien rooli on muuttunut. Uudessa roolissa painottuvat sivistys, elinvoima ja hyvinvointi. Kuntien rahoitusmallia on uudistettava pitkäjänteisesti.

​

Dasguptan raportti: Talouden keinoin voidaan ja pitää puuttua luontokatoon jokaisella sektorilla. Dasguptan raportti osoitaa, että luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelujen ja luontopääoman huomioimiseksi tarvitaan mittareita.

​

Ennaltaehkäisy: Aina tehokkaampaa, edullisempaa ja inhimillisempää kuin korjaaminen. Kaikessa.

​

Eutanasia: Arvokkaaseen elämään kuuluu myös arvokas kuolema. Eutanasian salliminen vahvistaa ihmisen itsemääräämisoikeutta ja se tulee sallia – toki vakaata harkintaa, tietoa ja ammattilaisten apua päätöksenteon tukena käyttäen.

​

Feminismi: Yhdenvertainen yhteiskunta on kaikille parempi yhteiskunta. Feministisellä politiikalla korjataan yhteiskunnan syrjiviä rakenteita jokaisen hyväksi.

​

Fossiiliset polttoaineet: Historiaan. Vihreästä energiasta on tehtävä aidosti kannattavampi vaihtoehto myös yrityksille. Poistetaan fossiilisten polttoaineiden alennetut verokannat ja samalla energiaintensiivisten yritysten veronpalautukset.

​

Hiilineutraali hyvinvointivaltio: Suomi on hiilineutraali hyvinvointivaltio, jonka talous on tasapainossa vuoteen 2035 mennessä. Suomi on aiemminkin ollut edelläkävijä, ja voimme olla sitä myös nyt, mitä tulee ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ilmastokriisin torjunnasta voidaan tehdä Suomelle vetovoimatekijä – osaamista jo on. Ilmastokriisin torjunta maksaa hetkellisesti, mutta vielä kalliimmaksi tulee, jos mitään ei tehdä. Itse asiassa vihreä siirtymä tuo myös investointeja ja luo työtä Suomeen.

​

Huumausaineet: Suomalaista päihdepolitiikkaa tulee laajasti uudistaa rangaistuksista ratkaisuihin – ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen ja päihdehaittojen minimointiin. Käyttörangaistusten poistaminen yhdistettynä valvottuihin käyttöhuoneisiin olisivat selkeät askeleet inhimillisen, huumekuolemia ja -haittoja ehkäisevän päihdelainsäädännön suuntaan.

​

Ilmastokriisi: Aikamme suurin kriisi on pysäytettävä. Tarvitsemme nopeasti toimia sekä ilmaston suojelemiseksi että sen korjaamiseksi. 

​

Kirjastot: Suomalaisen sivistyksen toinen tukipilari koulutusjärjestelmän ohella. Kirjasto on paljon muutakin kuin lainaustoimintaa. Se on yhteisöllisyyttä, demokratian vahvistamista ja kulttuurityötä. Kirjasto on aidosti kynnyksetön paikka, jonne voi astua sisään taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta.

​

Korkeakoulut: Suomalaisten koulutustasoa on nostettava. Se ei tapahdu ilman koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä ympäri Suomen. Resurssien on seurattava perässä, jotta koulutuksen laadusta voidaan huolehtia.

​

Käyttötilat: Valvotuilla huumausaineisen käyttötiloilla on saatu hyviä tuloksia huumekuolemien ja -haittojen vähentämisessä kansainvälisesti. Helsingin kaupungille tehdyn selvityksen mukaan käyttöhuoneiden myönteisiä vaikutuksia ovat muun muassa yliannostuskuolemien estäminen, huumeita käyttävien terveysneuvonta ja hoitoonohjaus sekä niiden huumeita käyttävien ihmisten tavoittaminen, jotka ovat kaikkien palveluiden ulkopuolella.

​

Maahanmuutto: Suomi tarvitsee uusia suomalaisia. Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto ovat Suomen tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymyksiä. Moni ala kärsii osaajapulasta, joka näkyy palvelujen heikentymisenä ja kilpailukyvyn laskemisena. Tilanne on mahdotonta ratkaista ilman ulkomaisia työntekijöitä. Työperustaisen oleskeluluvan saatavuusharkinnasta tulisi luopua. Myös turvapaikanhakijoiden työllistymistä pitää helpottaa. Kansainväliset opiskelijat ovat keskeinen ryhmä, joita tulisi houkutella Suomeen. Heille tulisi myöntää pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.

​

Mielenterveys: Mielenterveyden ongelmat ovat suomalainen kansansairaus. Jokainen mielenterveyteen sijoitettu euro tulee takaisin yhteiskunnalle noin viisinkertaisena. Toteutetaan terapiatakuu hyvinvointialueilla ja vahvistetaan tukipalveluita koko koulutuspolun ajan aina varhaiskasvatuksesta alkaen. 

​

NATO: Suomen liittyminen Natoon muuttuneessa turvallisuustilanteessa on ollut oikea päätös. Nato-tukikohdan perustamisesta Suomeen voidaan tavoitella. Sille sopiva maakunta voisi olla myös Satakunta. Satakunta on puolustuksen näkökulmasta erityinen maakunta jo senkin vuoksi, että alueellamme on Porin prikaatin kaksi varuskuntaa, joista toisessa koulutetaan nimenomaan kansainvälisiä joukkoja. Porin lentokenttä, satama ja pelastusharjoitusalue muodostavat ainulaatuisen kokonaisuuden Porin alueelle, josta on lyhyet yhteydet myös kumpaankin varuskuntaan.

​

Opiskelijoiden talous: Opiskelijat on nostettava pois köyhyysrajalta. Ensisijassa opintorahaa tulee korottaa ja lainapainotteisuutta vähentää. Ei ole oikein, että koulutamme tulevaisuuden osaajia henkilökohtaisen velan turvin. Myöhemmässä vaiheessa perustulo tulee ulottaa myös opiskelijoihin.

​

Perusopetus: Opettajat, oppilaat ja koulujen henkilökunta ansaitsevat työrauhan. Pienennetään ryhmäkokoja ja vahvistetaan opettajamitoitus. Vahvistetaan tukipalveluja ja siirrytään kolmiportaisen tuen mallista järjestelmään, jossa tukea annetaan täsmällisesti tarpeen mukaan.

​

Perustulo: Tarvitsemme kokonaisvaltaisia uudistuksia työllisyyspolitiikkaan ja sosiaaliturvaan, jotta kaikenlaisen työn vastaanottaminen ja itsensä työllistäminen on mahdollista, kannattavaa ja helppoa. Perustulo selkeyttäisi tukiviidakkoa merkittävästi ja kannustaisi toimeliaisuuteen.

​

Raideliikenne: Panostukset raideverkostoon ovat panostuksia tulevaisuuteen. Tavoitellaan Pori–Niinisalo-radan uudelleen rakentamista, henkilöliikenteen palauttamista Rauma-Kokemäki välille ja URPO-radan (Uusikaupunki–Rauma–Pori) rakentamista.

​

Sote: Sosiaali-. ja terveydenhuollon kehittämisessä painopistettä on pyrittävä siirtämään ennaltaehkäiseviin ja peruspalveluihin, jotka estävät ongelmien syventymisen ja ovat siten myös edullisempia. Palvelujen vaikuttavuuteen ja järjestämistapaan on kiinnitettävä huomiota, kun muutoksia tehdään myös taloudellisesta näkökulmasta. Tutkittuun tietoon nojaamalla ja yhteistyötä lisäämällä saadaan vaikuttavampia tuloksia myös hyvinvointialueilla. Yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa tulee lisätä ja kuntia on tuettava ennaltaehkäisevässä ja terveyttä ylläpitävässä työssä.

​

Turkistarhaus: Turkistarhaus on kielletty jo useissa Euroopan maissa ja Suomen tulee liittyä tähän joukkoon mahdollisimman pian. Turkisbisnes on ollut vaikeuksissa, koska kulutus on jo muuttunut näiltä osin eettisempään suuntaan. Turkistarhaus ei ole enää tänään eikä myöskään tulevaisuudessa kestävää ja vastuullista toimintaa, ja siksi se pitää kieltää. Turkisyrittäjiä on samaan aikaan tuettava siirtymässä uuteen toimintaan.

​

Uskonnonopetus: Koulun tehtävä ei ole opettaa minkään vakaumuksen mukaan. Yhteiseen katsomusaineeseen siirtyminen lisäisi yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä ja vähentäisi katsomukseen perustuvaa jaottelua ja syrjintää. Yhteisellä katsomusaineella voitaisiin lisätä ymmärrystä eri kulttuureista, uskonnoista ja elämänkatsomuksesta.  

​

Varhaiskasvatus: Varhaiskasvatuksen kriisi voidaan vielä pysäyttää. Alan vetovoimaa tulee lisätä työoloja parantamalla ja aloituspaikkoja tulee lisätä varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen. Varhaiskasvatuksen sosionomien asema tulee vakiinnuttaa varhaiskasvatuksessa opettajien lisäksi. Kaksivuotinen esiopetus tulee vakiinnuttaa lailla. 

​

Verotus: Veronkorotuksia ja menoleikkauksia on kohdennettava etenkin ympäristölle haitalliseen toimintaan. Etenkin pieni- ja keskituloisten ansioverotusta voidaan keventää.

​

Yrittäjyys: Yrittäjät luovat työtä, elinvoimaa ja innovaatioita Suomeen. Yksin- ja mikroyrittäjät muodostavat valtaosan suomalaisista yrityksistä. Lisätään YEL-järjestelmään joustoa ja määritetään maksut todellisen yritystulon mukaan. Kohdellaan palkka- ja yritystuloa samanarvoisesti sosiaaliturvassa. Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista työnantajamaksujen huojennuksilla. ​

​

Yritystuet: Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan mittava yritystukiremontti. Neljän miljardin tukipotista ainoastaan 10 % käytetään taloutta uudistavaan toimintaan. Valtaosa siis kohdennetaan toimintaan, joka vain heikentää yrityksen kilpailukykyä ja vähentää riskinottohalukkuutta. Yritystuet tulee ohjata vihreää siirtymää vauhdittavaan toimintaan.

​

Mitä puuttui? Mistä haluaisit kuulla mielipiteeni? Lähetä viesti, niin täydennetään listaa: laura.pullinen@vihreat.fi.

​